Mikroliikkuvuus

Nykyään yhä lisääntyvissä määrin myös suomalaiskaupungeissa alkaa olemaan kaupunkipyöriä, joista käyttäjä saa terveyden edistämisen lisäksi raikasta ulkoilmaa. Kaupunkipyörät yleensä on telakoituja, eli niillä on määrätyt asemat, josta ne voidaan ottaa käyttöön ja joihin matkat voidaan päättää. Asemat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia, jotka löytyvät puhelinsovelluksesta tai molempia näitä yhdessä. Yleensä yleiset pyöräparkit ovat toimivia ratkaisuja joihin myös asemallisia kaupunkipyöriä on järkevä sijoittaa. Pyörät voi skuuttien tapaan olla myös telakoimattomia/asemattomia, jolloin ne pysäköidään samalla periaatteella kuin skuutit. Hyviä paikkoja ovat rakennusten seinustat, pyöräparkit ja muut sallitut alueet, jossa ne eivät estä kenenkään liikkumista.

Kaupunkipyörien käyttö Suomessa on hyvin kausiluontoista, Turussa aiemmin oli Suomen ainoa ympärivuotinen järjestelmä, mutta nykyinen on vain huhtikuusta lokakuuhun, toki optio ympärivuotisuuteen on olemassa. Pyörien käyttö on yleensä muita mikromobiliteettimuotoja edullisempia, jos ne ovat kaupunkien tukemia ja niillä on sponsoreita.  Pyörät toimivat hyvin myös joukkoliikenteen jatkeena.

Pyöräilyllä on myös, kuten varmasti jo tiedätkin positiivisia terveysvaikutuksia. Mitä useampi saadaan pyöräilemään (ja kävelemään), sitä enemmän voidaan edistää kansanterveyttä ja samalla vähentää terveydenhuoltokuluja. Pyöräily on myös ympärivuotinen kulkuväline, ainakin jos teiden talvikunnossapito ja muut olosuhteet ovat kunnossa. Täten myös kaupunkipyöriäkin voi käyttää talvella, jos siis niitä olisi jossain Suomen kaupungissa myös talvisin.

Kaupunkipyörien hinnoittelu vaihtelee sen mukaan, kuka on palveluntarjoaja ja onko järjestelmä subventoitu. Kaupunkien tarjoamat järjestelmät ovat subventoituja, jonka lisäksi niiden kuluja katetaan käyttäjätuloilla ja mahdollisesti myös  sponsorikuluilla. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. 

Skuutit ovat varmasti kaikille tuttuja, joko hyvällä tai pahalla. Ne ovat kuitenkin jo muutamassa vuodessa tulleet erottamattomaksi osaksi katukuvaa eri kaupungeissa ja ne helpottavat osaltaan ihmisten liikkumista ja laajentaa liikkumispalveluita.

Monesti kuulee sanottavan, ettei skuutilla saa kuntoilua. Ihan tottahan se on, mutta toisaalta eipä autolla ajaessakaan pahemmin kaloreita kulu. Skuutit ovat kuitenkin oivia pelejä esimerkiksi joukkoliikenteen kaverina joko ennen tai jälkeen matkan. Ne soveltuvat myös lyhyempiin matkoihin. Skuuttien yleisenä ongelmana on varmasti kaikkien lukemat tai kuulemat pysäköintiin ja katutilan käyttöön liittyvät ongelmat sekä liian kova vauhti. Hyviä paikkoja pysäköinnille ovat rakennusten seinustat, pyöräparkit ja muut sallitut alueet, jossa ne eivät estä kenenkään liikkumista. Liikkumispisteet, jotka yhdistää joukkoliikenteen muihin kulkuvälineisiin on myös hyvä skuutin pysäköintipaikkoja.

Skuutit mielletään helposti kesän kulkuvälineeksi, mutta niillä voi ajaa myös talvella säävarauksella. Jos on kovin lumista tai jäistä, skuutit voidaan ottaa pois käytöstä kokonaan. Etähallinnan kautta yleisessä käytössä olevat skuutit saadaan muutamissa sekunneissa pois käytöstä. Uusimmissa skuuteissa on myös isommat renkaat, joten ne soveltuvat paremmin myös erilaisempiin olosuhteisiin. Skuuttien maksinopeus on 25 km/h, mutta niitä on määritelty paljon myös pienemmiksi, esimerkiksi Suomessa monissa kaupungeissa 20 km/h päiväsaikaan.

Skuutit eivät juurikaan ole yhteiskunnallisesti subventoitu. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä, jotka skuuteista lähes poikkeuksetta vastaa on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. Skuuteissa ei juurikaan ole mitään, millä kuljettaa kovin paljoa matkatavaraa, koska ovat tarkoitettu nopeisiin, lyhyehköihin siirtymisiin. Tarkempi hinnoittelu vaihtelee kaupungin ja palveluntarjoajan mukaan, joten mitään yhdentekevää vastausta ei voi siksi antaa.

Kaupunkimopot, joita ei ainakaan nykyisellään Suomessa ole. Nämä ovat pitkälti samantyyppisiä kuin skuutit, eli telakoimattomia ja voi pysäköidä (fiksusti) "mihin vaan".  Liikkumispisteet, jotka yhdistää joukkoliikenteen muihin kulkuvälineisiin on myös mopedeille hyviä pysäköintipaikkoja. Mopedit sopivat matkoille, jotka ovat skuutilla tehtäviksi hieman liian pitkiä, yleensä myös hinnan tai nopeudensa puolesta. Mopedit kulkuvat skuutteja ja pyöriä nopeammin, joten ne soveltuvat myös hieman pidemmille matkoille. Mopedejen maksinopeus voi olla jopa 45-50 km/h

Mopedien hinnoittelu on pääosin samanlaista kun skuuttien, pitkälti johtuen siitä että niitä tarjoavat samat toimijat, kuin skuuttejakin. Hinnoittelu koostuu näissäkin pääosin aloitusmaksusta ja minuuttikohtaisesta käyttöhinnoittelusta. Mopedit eivät juurikaan ole yhteiskunnallisesti subventoitu. Markkinaehtoisesti toimivilla yrityksillä, jotka skuuteista lähes poikkeuksetta vastaa on yleensä käyttöönottomaksu + minuuttikohtainen hinnoittelu. Tarkempi hinnoittelu vaihtelee kaupungin ja palveluntarjoajan mukaan, joten mitään yhdentekevää vastausta ei voi siksi antaa.

Mopedit voivat myös soveltua hieman suuremman tavaramäärän kuljettamiseen. Niissä voi olla pieni matkatavaratila, johon voi laittaa tavaraa, jotka ovat myös sateensuojassa, vaikka kuljettaja suojassa sateelta ei olisikaan. Toisaalta myös penkin alla voi olla valmiina yhteiskäyttöön tarkoitettuja kypäriä ajoja varten, joka matkan aikana toimii juuri matkatavaroiden kuljetuksena. Se, missä nämä sijaitsee riippuu pitkälti mopedin mallista ja palveluntarjoajasta.

Mopedit toimivat hyvin vaikka koko matkan suorittamiseen, riippuen tottakai matkasta ja sen tarkoituksesta. Yhtä lailla se kuitenkin toimii pidemmillä matkoilla vaikkapa joukkoliikenteen tukena, josta muuten muodostuu loistava matkaketju.

On olemassa muitaa mikroliikkuvuusvälineitä, joita ei kaupungeissa ole samalla tavalla vuokrattavissa kun edellämainittuja välineitä. Käytännössä kaikki pienet liikkumisvälineet aina skeittilaudoista erilaisiin potkulautoihin/-pyöriin luokitellaan mikromobiliteetiksi. Kaupunkipyörät, skuutit ja kaupunkimopedit ovat kuitenmin yleisimmillään jaettua mikromobiliteettia. 

Mikroliikkuvuudeksi lasketaan käytännössä kaikkia pieni kulkuvälineitä. Näin ollen voidaan sanoa että esimerkiksi skeittilaudat, electric unicycle jne. ovat myös mikroliikkuvuutta, vaikkeivat ehkä ihan tavallisemmasta päästä. Näitä ei myöskään ole yhteiskäyttöisinä kaupungeissa.

Tulevaisuudessa mikroliikkuvuuden merkitys ja kulkuvälineiden monimuotoisuus vain kasvaa. Keskeisinä tekijöinä on kevyt paino, rajoitettu liikkumisnopeus ja sähkö- tai lihasvoimalla liikkuminen.

Mikromobiliteettivälineiden pysäköinti riippuu paitsi palveluntarjoajasta, myös kulkuvälineelle luonnollisesta tavasta. Kaupunkipyörät yleensä ovat asemallisia, jonka vuoksi ne pääosin ovat siististi erikseen määritetyillä alueilla. Kaupunkipyörien pysäköinti voi olla myös ns. "kelluvaa" eli se voidaan jättää mihin tahansa, kunhan siitä ei aiheudu haittaa muille. Tästä päästääkin skuuttien pysäköintiin, joka toimii juurikin näin, josta myös on ollut paljon julkisuudessakin puhetta mitä asialle voitaisiin tehdä. Monissa kaupungeissa on alettu määrittelemään joko suoraan sovelluksiin tai fyysisesti kaupunkitilaan alueita, joihin skuutteja on suositus jättää ensisijaisesti. Myöskin skuutteja voidaan geoaidoilla rajata pysäköintiä esimerkiksi kiellettyihin alueisiin,  johon matkaa ei voi lopettaa, mutta toisaalta myös suosituksiin jopa niin että käyttäjä tietylle alueelle pysäköidessä saa bonusta seuraavaa matkaa silmällä pitäen. Mopedit voidaan pysäköidä skuuttien periaatteella. Toisaalta, jos näyttää siltä että pysäköinnin ohjaaminen sallittuihin paikkoihin ja kiellttyjen alueiden lisääminen ei tuota toivottua tulosta, voisihan myös sääntelyllä vaikuttaa kulkuvälineiden määärän rajoittamiseen. Lisäksi myös nykyisin on pakko ottaa kuva, kun aiot pysäköidä skuutin. Tällöin on suurempi kynnys jättää kulkuvälinettä keskelle kulkuväyliä tai muita alueita, jossa se häiritsisi muita. Kuvien avulla voidaan heti tarttua ongelmakohtiin, vaikka kukapa kehtaa ottaa kuvan pysäköimästään skuutista, kun se on keskellä tietä? Samalla myös tekoäly voi auttaa esimerkiksi jalkakäytävällä ajelua tai väärin pysäköintiä antureiden avulla.

Kaikkien mikromobiliteettivälineiden pysäköintiin voidaan vaikuttaa, toki itse käyttäjillä on suuri rooli tässäkin asiassa. On tärkeää, että jokainen ymmärtää pysäköinnin merkityksen, jotta emme tarvitsisi aivan joka asiaan ohjeistuksia ja sääntelyä. Kaupunkipyörien asemallinen pysäköintimalli on paras sen suhteen, että siinä on ennalta kaupunkisuunnittelun toimesta/yhteistyöstä määritellyt asemapaikat. Asemallisessa mallissa huono puoli on taas siinä, että se ei välttämättä ole aivan oman matkakohteen lähellä, mutta toki olisi lähettyvillä. Kokemukset ovat opettaneet, että asemallinen on paras vaihtoehto, ihan siksi että silloin on määrätyt jättöpaikat ja kaupunkitila pysyy siistinä eikä kulkuvälinettä voi pysäköidä esim. keskelle kulkuväylää.

Ongelmaksi on koitunut myös "ylinopeus". Toki ylinopeuksia ajetaan jatkuvasti myös autoilla, mutta mikroliikkuvuuden ja ennen kaikkea skuuttien ongelmat ovat nousseet julkisuudessakin suureen huomioon, eikä toki täysin aiheetta. Polkupyörälläkin voi ajaa periaatteessa niin kovaa, kuin polkija kintuistaan päästää. Skuuttien nopeutta voidaan koneellisesti rajata, esimerkiksi skuuttien nopeusrajoitukset on nykyisin säännönmukaisesti 20 km/h ja yöaikaan 15 km/h. Monet kaupungit ovat Suomessakin alkaneet rajaamaan käyttöä vain päiväsaikaan sähköpotkulaudoille. Kaupunkipyörien kanssa ei vastaavia ongelmia, ainakaan niin paljoa ole ja ne ovat käytössä ympäri vuorokauden. Skuuttien nopeutta voidaan myös koneellisesti rajata esimerkiksi puistoalueella vaikka vain 10 km/h jne muita rajotteita tiettyihin alueisiin. Mopedejen nopeus voi olla jopa 50 km/h, joten ne kun toimii samalla logiikalla kuin skuutit, voi näillekin asettaa nopeusrajoituksia koneellisesti ja geoaidoilla.

On kuitenkin jokaisen vastuulla pitää huoli, että nopeus on tilanteeseen nähden sopiva millä tahansa kulkuvälineellä. Mikäli kaikki noudattaisivat sääntöjä, ei erillisille ohjeille olisi välttämättä tarvetta. Toki yhtälailla myös autoilla ajetaan jatkuvasti ylinopeudella tai milloin mitäkin temppuja liikenteessä näkee mutta mikroliikkuvuuden osalta etenkin skuutit ja mopedit (maailmalla) on saaneet jopa tarpeetonta lokaa niskaansa, koska ne ovat uusia kulkumuotoja. Joka tapauksessa, kiellolla lakaisemme ongelman vaan maton alle, jolloin varsinainen ongelma jää ratkaisematta. Ongelma ei ole kulkuvälineessä, vaan osa ongelmista johtuu väärinkäytöstä, mutta toisaalta myös sääntelyn puutteesta.

Mikromobiliteetti on mukava, helppo ja edullinen kulkuväline. Turvallisuudesta ei palveluntarjoajat halua luonollisesti tinkiä - onhan se asia, joka on tärkeä ja johon jokainen voi myös itse vaikuttaa!

Skuutit eivät lähtökohtaisesti ole polkupyöriä vaarallisempia kulkuvälineitä. Lähtökohtaisestihan skuuttien, kuten muidenkin kulkuvälineiden turvallisuus johtuu kuljettajasta. HUS:n tilastojen mukaan vuoden 2021 Huhti-Toukokuussa on ollut jopa jopa 143  loukkaantunutta, kun esimerkiksi vastaavalla ajalla pyöräilijöiden tilastot on 72. Kyseessä on nimeomaan vain HUS:n tilastot, joten todellisuudessa määrät on suurempia kun lasketaan muidenkin sairaanhoitopiirien tilastot mukaan.

Turvallisuuteen voi tietysti aina kuljettaja itsekin vaikuttaa. Tietämällä ja noudattamalla liikennesääntöjä ja muutenkin tervettä järkeä ennakoinnilla varustettuna on mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen positiivisella tavalla. On myös tärkeää muistaa mikromobiliteetissa, että kypärän käyttö on järkevää. Jokainen on luonnollisesti itse vastuussa omasta liikennekäyttäytymisestään. 

Voi Scooter on tehnyt mielenkiintoisen havainnon, että esimerkiksi pyörien tai skuuttien väärinkäyttö ei välttämättä johdu piittaamattomuudesta - vaan ennemminkin liikennesääntöjen tietämättömyydestä kun esimerkiksi ajokortteja ei enää ajetaan samalla tavalla kuin ennen. Olisiko meillä tässä ihan yhteiskunnallisesti miettimisen paikka, miten tätä asiaa saisi parannettua? Sinänsä ei ole uutta, että yhteiskunta ei pysy muuttuvan maailman mukana mutta tähän pitäisi keksiä jokin ratkaisu tulevaisuudelle. Voi Scooterilla toki on oma liikennekoulu, jolla voi ansaita ilmaisia ajoja heidän skuuteilleen.